Talvi yllätti.

Todella, tuiskullaan, ainakin minut joka ei säätiedotuksia juurikaan seuraa. Maanantaina satoi vaakasuoraan taivaantäydeltä ja sama meno jatkuu tänään. :) 

Tämä on töiden kannalta ihana asia, hyvästi kurahousukelit ainakin hetkeksi ja tervetuloa lasten riemu lunta kolatessa ja palloja pyöritellessä. :)

 

 

Alkuvuotta on varjostanut erään aikuisen ihmisen käsittämätön käytös. Jotkut eivät näköjään osaa selvittää varsin pieniä asioita kasvokkain asiallisesti, asiasta jonka luulin jo olevan ok toisenkin osapuolen mielestä olen saanut uhkailuja ja suoranaista kiristystä osakseni. Asioista on onneksi mustaa valkoisella, jos tilanne pidemmälle enää menee. Olen joutunut pohtimaan myös omaa käytöstäni, miten asioihin reagoin ja mille linjalle itse, aikuisena ihmisenä lähden ja miten tuollaista ihmistä olisi parasta "käsitellä". Samalle tasolle, uhkailuihin en todellakaan vajoa, vaikka uskokaan vaan että mieleni tekisi! :)

Ehkä, loppujen lopuksi tämäkin on kasvun paikka, opinpa itsestäni taas jotakin ja jotain jää vastaisuuden varalle opiksi reppuun. Kaikkea ei tarvitse sietää, enkä uhkailuihin alistu. Olen myös ylpeä itsestäni kun olen osannut tilanteet hoitaa aikuismaisesti tätä kyseitä yksilöä kohtaan, aintanut höyryjen höyrytä sitte toisella taholla. :)

 

 

 

Facebookissa osallistuin ennen vuodenvaihdetta myös haasteeseen, niin monta kun tilastani tykkäsi, niin monta päivää olen herkuitta! 30 päivää sain saldoksi, ja näistä on jo 4 menossa. Ja täytyy myöntää, tiukkaa ei ole tehnyt vielä, kaipa joulun aikaan tuli herkuteltua yli omien tarpeiden :)