Ihmisiähän me kaikki ollaan. Erehtyväisiä ja inhimillisiä. Haavoittuvaisia mutta tarpeen tullen kovia. Kestetään paljon, vaikka sietokykyä koetellaankin ja paljon välillä. Ihmistuntemus kasvaa iän myötä. Joskus on vaan kamalan karvas pala huomata, miten väärässä sitä onkaan ollut. Joku ihminen onkin täydellisen erilainen miksi hänet on vuosia sitten kuvitellut... Mietin, minkä verran tilanne muokkaa käyttäytymistä? Oltaisiinko erilaisia jos tilanne olisi toinen?

VALVOMO, soo :)

Löysin mutkien kautta erittän hyvän blogin.. ITKUPILLI laittaa ajattelemaan, todella.